{"id":22787,"date":"2014-03-06T23:00:20","date_gmt":"2014-03-06T21:00:20","guid":{"rendered":"http:\/\/veikot.kaustinen.fi\/?page_id=22787"},"modified":"2014-03-27T08:47:34","modified_gmt":"2014-03-27T06:47:34","slug":"yleista-judosta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/veikot2.kaustinen.fi\/?page_id=22787","title":{"rendered":"Yleist\u00e4 judosta"},"content":{"rendered":"

Ju = joustava, pehme\u00e4, do = tie, taito. Judo voidaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 siis joustavaksi tieksi.<\/p>\n

Judo on maailman levinnein ja harrastajam\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n suurin kamppailulaji. \"jigorokano\"<\/a>Harrastajam\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n judo on jalkapallon j\u00e4lkeen maailman toiseksi suosituin urheilulaji. Levinneisyytt\u00e4 kuvaa hyvin se, ett\u00e4 Kansainv\u00e4liseen Judoliittoon (IJF, International Judo Federation) kuuluu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 199 kansallista liittoa, mik\u00e4 on enemm\u00e4n kuin miss\u00e4\u00e4n muussa urheilulajissa. Euroopassa lajia harrastaa yli kaksi miljoonaa ihmist\u00e4.<\/p>\n

Suomessa seuroja on 121 ja harrastajia niiss\u00e4 yhteens\u00e4 n. 12500.<\/p>\n

Suosio on seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 judo sopii kaikille ik\u00e4\u00e4n ja sukupuoleen katsomatta. Judo on taistelutaito, judo on urheilua, judo on ruumiin ja mielen harjoitusmuoto, judo on tapa kasvaa ihmisen\u00e4.<\/p>\n

Judossa jokainen voi asettaa itselleen sopivat haasteet ja tavoitteet monipuolisesta kuntourheilusta aina kivikovaan kamppailu-urheiluun olympiatasolla.<\/p>\n

HISTORIA<\/h4>\n

Judon perustamisajankohtana pidet\u00e4\u00e4n vuotta 1882. Tuolloin nuori japanilainen kasvatustieteilij\u00e4 Jigoro Kano alkoi opettaa japanilaisten aseettomien taistelutaitojen pohjalta kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 uutta lajia, jota h\u00e4n nimitti harjoituspaikan mukaan Kodokan judoksi. Aluksi judoa pidettiin vain yhten\u00e4 ju-jutsu koulukunnista. Kano karsi ja muokkasi tekniikoita niin, ett\u00e4 periaatteessa kaikkia judon tekniikoita voitiin harjoitella oikeasti, t\u00e4ydell\u00e4 teholla ilman, ett\u00e4 vastustajaa vakavasti vahingoitettiin.<\/p>\n

Kano korosti aina henkisen kasvun t\u00e4rkeytt\u00e4 fyysisen kehittymisen rinnalla. Judon h\u00e4n kehitti harjoitusmuodoksi, joka itsess\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4\u00e4 mielen ja ruumiin sopusuhtaisuutta.<\/p>\n

Judo merkitsee siis ”pehme\u00e4\u00e4, joustavaa tiet\u00e4”, jolla tarkoitetaan vastustajan voiman hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa tekniikkaa. Kanon muotoilemat yhteisen hyv\u00e4n ja maksimaalisen tehon periaatteet ovat s\u00e4ilytt\u00e4neet keskeisen merkityksens\u00e4 judossa.<\/p>\n

Vaikka judossa on selke\u00e4t dojo -s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja sensei -johtoisuus oppimisessa, niin oleellisena osana judoa on l\u00e4ht\u00f6kohta, jonka mukaan jokainen my\u00f6s jakaa osaamistaan. Judossa korostuu toisen kunnioitus ja toiselta oppiminen.<\/p>\n

Judo esiteltiin ensimm\u00e4isen kerran Suomessa jo vuonna 1890, jolloin lajin kehitt\u00e4j\u00e4 vieraili Helsingiss\u00e4. Varsinainen judotoiminta alkoi Suomessa 1954. Suomen Judoliitto ry perustettiin vuonna 1958. Olympialajiksi judo tuli 1964.<\/p>\n

TEKNIIKAT<\/h4>\n

Judotekniikoihin kuuluu heittoja (k\u00e4si-, jalka- ja lonkkaheitot), sidontoja, k\u00e4silukkoja ja kuristuksia.<\/p>\n

Judo-ottelu voitetaan heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vastustaja t\u00e4ydellisell\u00e4 ipponin (10 pistett\u00e4) arvoisella heitolla tai sitomalla vastustaja pysyv\u00e4sti (25 sek.) sel\u00e4lleen mattoon tai tekem\u00e4ll\u00e4 kuristus tai k\u00e4silukko, joissa vastustaja joutuu antautumaan. Kaikissa edell\u00e4 mainituissa tapauksissa ottelu loppuu siihen. Mik\u00e4li kumpikaan ottelijoista ei ole onnistunut tekem\u00e4\u00e4n 10 pisteen arvoista suoritusta, ottelun voittaa otteluajan loputtua suurimman pistesuorituksen tehnyt ottelija.<\/p>\n

Ly\u00f6ntej\u00e4, potkuja eik\u00e4 aseita judo-ottelussa k\u00e4ytet\u00e4. Niiden harjoittelu judossa rajoittuu tiettyihin muodollisiin kata-sarjoihin.<\/p>\n