Maltilla eteenpäin

Olen Kaustisen Pohjan-Veikkoja edustava maastohiihtäjä, Simo-Viljami Ojanen. Kotoisin olen Nakkilasta, missä hiihto innostukseni alkoi pellolle ja takapihalle tehdyllä ladulla. Sukset sain jalkaani jo kävelemään opittua, äidin ja isä avustuksella. Seitsemän vuoden iässä muutimme vanhempieni kanssa Kaustiselle ja samalla seurakin vaihtui Nakkilan Virestä Kaustisen Pohjan-Veikkoihin. Nykyisin asun ja opiskelen toista vuotta Sotkamon Urheilulukiossa. Hiihto harrastusta siivitti Kaustisella alkanut hiihtokoulu, jonka Jari-isä, Lauri, Airi ja kumppanit panivat liikkeelle. Kilpailemisesta olen aina pitänyt ja jokaviikkoiset iltakisat olivat hyvää harjoitusta. Seurassa oli meidän ikäluokassa kova taso, kun Hakolan Jarin ja yleisurheilija Puronahon Eemelin kanssa oli aina sekunti kamppailua. Senpä takia sitä tuli kesäisinkin vähän liikuttua ja harrastettua, jotta olisi päihittänyt kovimmat kilpakumppanit.

Seurassa oli erittäin innokkaita tekijöitä, muistan, kun pidimme voiteluiltoja ennen isoja kisoja, joissa Huhtakangas oli voitelumestarina. Sieltä se oma isäkin taisi vähän jotain vinkkejä saada. Harjujen kanssa järjestettiin kimppakyydit kansallisiin kisoihin. Suunnistus puolella Mattilat kyllä hoitivat kaiken. Melkeinpä minustakin suunnistaja tuli, mutta kun aina hävisi tytölle suunnistuksessa, niin oli hiihto mielekkäämpää.

Kaustisella harjoitusolosuhteet olivat mitä loistavimmat hiihtäjälle. Kesäisin sitä tuli äidin mukana käytyä iltarasteilla ja vielä nykyäänkin käyn silloin tällöin pummailemassa metsässä. Onhan suunnistus mitä parahin keino kunnon kohotukseen. Kävin myös yleisurheilu kisoissa ja silloin tällöin yleisurheilijoiden reeneissä. Olen nyt taas uudestaan törmännyt näihin yu-harjoituksiin omassa valmennus ohjelmassa. Yleisurheilijoiden harjoituksia tulee tehtyä kesän ja syksyn mittaan lähes viikoittain kuntopiirin yhteydessä, koska ne parantavat motoriikkaa, lantion liikkuvuutta, räjähtävyyttä ja ovat oiva lisä monipuoliseen harjoitteluun.

Kaustisen maastot olivat ihanteelliset ja kun sinne saatiin latukonekin, niin ladut olivat, joka päivä todella hyvässä kunnossa. Kiitos Vesa Känsälän, joka jaksoi hoitaa latu verkostoa. Oli mukavaa, kun tuli koti pihaan saakka latu, jonka äiti oli hiihtänyt umpihankeen. Ladulta oli hyvä lähteä lenkille tai jopa kouluun ja naapurin Bengt Ahlsved oli kyllä varmasti aina hiihtänyt ladun auki, jos oli lunta satanut eikä moottorikelkka ollut siitä vielä kerinnyt ajamaan. Kesäisin sauvarinnettä teimme laskettelu rinteellä milloin veljeni Oskun kanssa ja milloin hiihtokaverini Jarin kanssa.

Ensimmäiset leiri kokemukset sain Kalajoen Juku-Jukuleireiltä. Päästessäni piirivalmennukseen tutustuin nykyiseen valmentajaani Janne Hyyppään, joka on kotoisin Vetelistä. Yksi parhaista leirikokemuksista oli seuran oma leiri Lapissa, jolla kävimme Ruotsin puolellakin kääntymässä. Valmentaja Janne asuu ja opiskelee nykyisin Rovaniemellä, missä kesän ja syksyn leireistä suurin osa onkin. Jannen kanssa yhteistyö alkoi vuonna 2005 ja heti sinä syksynä voitinkin talvitriathlonin Suomenmestaruuden ja pääsin 10. sakkiin hopeasommassa.

Tekniikka on ollut aina yksi vahvuuksista, johtuen siitä, että jo pienestä pitäen sain hiihtokoulussa ohjausta Huhtakankaiden veljeksiltä, isältäni, isoveljeltä ja muilta hiihtokoulun vetäjiltä. Muistan vieläkin, kun olin hiihtämässä ja Sillanpään Markku antoi minulle tasatyöntöön vinkin; .Kun taittaa ranteita sisäänpäin niin saa enemmän voimaa siihen työntöön. Vinkki oli hyvä sillä vieläkin hiihdetään ranteet lukossa, jolloin voima ei karkaa harakoille.

SM2008 M18 mitalistit

Tältä kaudelta on jo yksi kultainen SM-lätykkä irronnut ja maajoukkue edustus Pohjoismaitten Mestaruus kisoihin. Vielä kun yhden SM-mitalin saisi, niin voisi olla tyytyväinen kauteen. Ensi kaudella hiihdetäänkin sitten välisarjassa 20-vuotiaissa ja sieltä lähdetään hakemaan mitalia. Päätavoiteotteena ovat 2010 hiihdettävät nuorten MM-kisat.

Kiitos Seuralle, valmentaja Jannelle, vanhemmille ja kaikille kaustislaisille ja teerijärveläisille tukijoukoille.

Simo-Viljami Ojanen

Simo-Viljamin esimerkki reeniviikosta

Sanontahan kuuluu, että hiihtäjät tehdään kesällä. Tässä esimerkki viikko loppukesän harjoittelusta, jolloin harjoittelu on jo lajinomaisempaa mitä alkukesästä. Talvella harjoittelu onkin sitten huomattavasti kevyempää.

VKO   TEEMA:   
31    Keskiraskas   

PÄIVÄ   SUUNNITELMA    

MA      Huolto    

TI      ap. juoksu 45min pk       
        ip. Sauvarinne aerobinen nousua 40min     

KE      ap. Intervalli 2+4+5+6+4+3 Rullahiihto V    
        Anaerobisella kynnyksellä pal. samat päälle hyvät verrat    
        ip. Huolto kävely ja venyttelyt   

TO      ap. Juoksu alle 1h + Lihaskunto harjoitus yht 2h          
        ip. Rullahiihto V rennosti 1:30
  
PE      Pyöräily 1:30 +   
        Lihaskunto keskivartalo painotus    
      
LA      Rullahiihto V Vaaralle nousu *2 vk2 n. 10min    
        yht 2,5h    

SU      ap Rullahiihto  tasatyöntöä 2h pk rennosti    
        ip. Juoksu 1:30   

Terveisiä Sanghaista!

Olen Samuli-Petteri Kivinen, 17 v. Olen opiskelija ja opiskelen Kälviällä Alavuden erityisammattikoulun valmentavalla linjalla. Harrastan yleisurheilua, jalkapalloa, sählyä sekä musiikin kuuntelua. Tärkeimmät lajini löytyvät yleisurheilusta ja ne ovat pikajuoksu sekä pituushyppy. Tänä syksynä minulle annettiin mahdollisuus edustaa Suomea Kiinassa järjestetyissä kehitysvammaisten maailmankisoissa, joka oli maailman suurin urheilutapahtuma vuonna 2007.

Kilpailureissu oli huikea kokemus. Reilu kaksi viikkoa Kiinassa jätti upeat muistot, joita en unohda koskaan. Ensimmäiset neljä päivää vietimme Shanghain länsilaidalla Yingpyssä. Siellä toivuimme aikaerosta ja matkaväsymyksestä, sekä valmistauduimme tuleviin kilpailuihin.

Sää oli koko ajan todella lämmin ja pääosin aurinkoinen. Jännitystä toi uhka taifuunista, jonka ilmoitettiin kohtaavan Shanghain. Onneksi taifuuni laantui ja kaupunkia riepottelivat vain rankkasade ja voimakas tuuli. Pituushypyn karsintakilpailua siirrettiinkin päivällä sään vuoksi.

Kisojen avajaiset olivat todella vaikuttava tapahtuma. Paikalla oli noin 90 000 ihmistä, urheilijat mukaan lukien. Turvatoimet olivat massiiviset. Paikalla oli paljon poliiseja ja sotilaita, jotka huolehtivat turvatoimista. Kiina oli luvannut järjestää maailman upeimmat avajaiset ja maa piti lupauksensa. Avajaisissa oli 164 eri kansalaisuutta. Ohjelmassa oli mm. erilaisia kulkueita ja lohikäärmenäytös. Yhdysvaltojen joukkueen mukana marssi Arnold Schwarzenegger ja musiikkiesityksistä vastasivat mm. Shakira, Bon Jovi ja Bono. Colin Farrell piti kannustavan puheen ja Kiinan presidentti Hu julisti Kesämaailmankisat avatuksi. Avajaiset huipentuivat hienoon ilotulitukseen.

Yleisurheilukisat järjestettiin Shanghai stadionilla. Ensin oli 100 m:n karsintakisat ja finaali kolmen päivän kuluttua. 100 m:llä sijoituin kuudenneksi. Juoksun jälkeen oli pari päivää huilinkia ja sitten oli vuorossa pituushypyn karsinta. Parin päivän päästä oli loppukilpailu, jossa sijoituin kolmanneksi.

Kokemuksena kisat olivat erittäin opettavaiset. Kisoissa oli pärjättävä yksin muiden kilpailijoiden kanssa. Noin puolituntia olimme kokoontuneena stadionin alla olevissa tiloissa, jonka jälkeen siirryimme ryhmissä kentälle. Jokaisella ryhmällä oli oma kiinalainen avustaja. Kentällä oli itse selviydyttävä telineiden laitosta sekä askelmerkin mittaamisesta ja muutenkin siitä, että oli oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kaikki meni hyvin, vaikka kyllä vähän jännitti.

Terveisiä kaikille, harjoittelu kannattaa ja matkailu avartaa!Lämmin kiitos kaikille tukijoilleni!

Samuli-Petteri Kivinen

Samuli-Petterin esimerkkiviikko harjoittelusta peruskuntokaudelta (syksy 2007)

Ma  Pk lenkki (syke pk 1-2) 6 km

Ti  Lepo

Ke  Lihaskuntoharjoitus Kaustisella
    verkat kuntopyörällä 15 min + 15 min (pieni vastus)
    kuntopiiri 1 h
 
To  Tv lenkki 5-7 km, päälle 4 x 60 m rullauksia

Pe  Lepo

La  Määräintervalliharjoitus verkat 1 + 1km, 8 x 200 m kävelypalautus, päälle keskivartalo

Su  Vaellus metsässä 1 ½ tuntia

Nyt ollaan siirtymässä seuraavaksi kilpailuun valmistavaan kauteen (hallikauteen) eli määrät vähenevät ja tehot lisääntyvät. Lajitekniikkaan aletaan kiinnittää enemmän huomiota.

Enhän minä ehdi!

Tiina Tavallisen näkökulmasta on Kaustisella muita kuntia enemmän liikunnallisia kuntalaisia. Harva on täällä se henkilö, joka ei vielä ole liikunnan kanssa joutunut tekemisiin. Suurin osa ihmisistä haluaa ja yrittää liikkua monipuolisesti oman itsensä vuoksi. Liikunta harrastuksena on myös seksikkäämpää kuin pitsin nypläys tai runojen rustailu.

Muistan haikeana sitä uinnin, kävelyn, tanssin ja kuntosalin huumaa, jota usein ennen tunsin. Viimeisten vuosien aikana olen nimittäin päästänyt itseni pahasti lössähtämään. Huono omatunto vain kalvaa, varsinkin nyt kun oman kuolinhetkensäkin voi laskea erään televisio-ohjelman ansiosta.

Tiedän, että kehoni ei ole minulle turha. Tiedän, että voin hankkia elantoni tietokonetta naputtelemalla ja hiukan puhumalla. Elämää ja elantoa ei kuitenkaan enää ole kauan, jos vielä kasvatan jenkkakahvojani, annan nahkani roikkua, luitteni kolista ja takapuoleni kasvaa. Olen vedonnut kiireeseen. Enhän ehdi liikkua ja huolehtia terveydestäni leikki-ikäisen lapsen huoltajana ja työn orjana.

Töissä sanon usein, että minulla on kiire. Kiire on ikään kuin menestyvän ja kunnollisen ihmisen mitta, eräänlainen hyve. Kehuskellaan, ettei edes ehdi syömään kun on niin kiire. Mutta kun katsotaan oikein menestyviä ihmisiä, niin heillähän vasta on aikaa itsensä hoitamiseen: Jorma Ollila pelaa tennistä, Bill Clintonilla ja George Bushilla on aikaa golfiin, Tarja Halosella vatsatanssiin. Oma maakuntajohtajammekin kuluttaa hienosti suksia ja kunnanjohtajamme mm. polkupyörää. Tosiasia on, että todella kiireinen ihminen huolehtii kunnostaan ja terveydestään. Kuuntelee omaa kehoaan. Työntehokin on parempi kun oma mieli ja maha ovat kunnossa. Näin tulee menestyjä!

Kuunnelkaamme herkällä korvalla kehojamme, etteivät ne enää valittaisi väsymystä, korkeaa kolesterolia, verenpainetta, selkäkipua ja stressiä! Ettemme enää tiuskisi läheisillemme ja kollegaparoillemme syötyämme vain yhden suklaakeksin – ja illalla lopun keksipaketista.

Tervettä elämää!

Kirsi Kinnunen
Sivistysjohtaja
Kaustisen kunta

KePLi 10-vuotta – keskipohjalaisen urheiluseuratoiminnan puolesta!

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry juhlii ensimmäistä kymmenvuotistaivaltaan tulevana syksynä. KePLi syntyi urheiluseurojen perustamana 10.11.1997 Kokkolassa. Perustamisen jälkeen toimintaympäristön muutokset ja niihin tarttuminen on vahvistanut KePLi:n asemaa maakunnallisen liikunnan ja urheilun kotipesänä. Haluamme olla jatkossakin maakunnallisen liikunnan ja urheilun monipuolinen vaikuttaja, viestittäjä, kehittäjä, kouluttaja sekä toimija. Juhlavuoden kunniaksi olemme näkyneet seurojen ja eri lajien merkittävimmissä tapahtumissa toimintavuoden aikana. Lisäksi juhlavuoden innoittamana käynnistimme yhdessä Svoli-seurojen kanssa maakunnallisen liikuntanäytösperinteen uudelleen viime keväänä Kaustisella. Varsinainen läpimurto tehtiin kuntoilurintamalla uuden huippusuosion saavuttaneen Kokkola City Run -tapahtuman myötä.

KePLi:n perustehtävänä on tukea keskipohjalaista urheilu- ja liikuntatoiminnan kehittämistä. Toiminnan avainalueita ovat seuratoiminta, lasten ja nuorten liikunta, aikuisten kunto- ja harrasteliikunta sekä liikuntapolitiikka. Seuratoiminnan kehittämiseen olemme panostaneet erityisesti parin viime vuoden aikana vuonna 2006 käynnistyneen Liikunnan kumppanuus-hankkeen avulla. KePLi:n ja seurojen toimintakenttä on laventunut entisestään. Liikunnan ja urheilun yhteiskunnallinen asema ja arvostus ovat vahvassa kasvussa. Liikunnan harrastamisen myönteiset vaikutukset yhteisön fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ovat kiistattomat.

Kaustisen Pohjan-Veikot on mallikelpoinen esimerkki aktiivisesta keskipohjalaisesta yleisseurasta. Seuralla on Kaustisella merkittävä asema paikkakunnan asukkaiden monipuolisena liikuttajana. Lajivalikoima on monipuolinen ja kattaa harrastamisen koko kirjon ruohonjuuritasolta SM-tasolle. Seura panostaa eri lajien nuorisotoimintaan mikä näkynyt menestyksenä erityisesti yleisurheilussa. Seuran satsaukset aikuisten kunto- ja terveysliikunnan harrastamiseen ja edellytyksiin ovat saaneet hyvän vastaanoton. Tästä esimerkkinä yhteistyö ulkoilureittien suunnittelussa ja rakentamisessa, Pohjanmaa-hankkeen kanssa mielenterveystyössä sekä Hyvän Olon Juoksukoulun toteutuksessa KePLi:n kanssa.

KePLi tarjoaa syksyn aikana runsaasti erilaista koulutusta valmentajille, ohjaajille, pikkulasten liikuttajille kuin aikuisryhmien ohjaajille sekä tietenkin seurajohdolle. Seuratoiminta tarjoaa harrastajilleen runsaasti kehittymisen paikkoja. Koulutuksen avulla seuraan saadaan osaamista, jolla voidaan taata harrastajille entistä laadukkaampaa toimintaa. Urheilemisen ja valmentamisen lisäksi varojen hankinta on seuratoiminnan tärkeä osa-alue. Jatkossa lasten vanhempien on syytä varautua myös varainhankinnan osallistumiseen. Hyvä taloudenpito varmistaa seuratoiminnan tulevaisuutta ja luo jatkuvuutta liikunnan harrastamiselle.

Liikunnallista syksyä

Petri Harsunen
aluejohtaja
Keski-Pohjanmaan Liikun

Sata vuotta suomalaista jalkapalloa – kentällä ja hyvässä seurassa!

Suomen Palloliitto perustettiin 19.5.1907. Sadassa vuodessa jalkapallo on kehittynyt Suomen suurimmaksi ja suosituimmaksi urheilumuodoksi. Jalkapallolla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli lasten ja nuorten kasvattajana, mutta myös suomalaisille rakkaana huippu-urheiluna.

Tänä päivänä futis liikuttaa viikoittain noin 500 000 harrastajaa eli joka kymmenettä suomalaista. 1000 jalkapalloseurassamme tehdään korvaamattoman arvokasta työtä lasten ja nuorten sekä enenevissä määrin myös aikuisten liikuttamiseksi, mistä meidän on suomalaisessa jalkapalloperheessä täysi syy olla aidosti ylpeitä.

Nollatoleranssilla hyvät tavat kunniaan

Kaudella 2007 junnufutiksessa teemana on siisti kielenkäyttö. Tavoitteenamme on kiinnittää huomiota lajin parissa toimivien lasten, nuorten ja aikuisten rooliin hyvän ja lajillemme sopivan ilmapiirin luomisessa, joka on kaikkien lajin parissa toimivien vastuulla. On hienoa huomata, kuinka hyvin koko futisperhe on ottanut teeman huomioon toiminnassaan-Vihreä kortti meille jokaiselle!

Arvogallupeista vauhtia futiksen strategiatyöhön

Kesän turnauksissa Nuorten Foorumilaiset eri puolilta maata olevista seuroista kiertävät 12 junnuturnauksessa haastattelemassa lapsia ja nuoria sekä heidän vanhempiaan. Tavoitteena on kerätä lajin parissa toimivien ajatuksia futiksen arvoista ja toimijoiden omista arvostuksista. Syksyllä saadut noin 1200 vastausta kootaan yhteen ja hyödynnetään osana Palloliiton strategiatyötä loppuvuoden 2007 aikana.

Ohjaaja- ja valmentajakoulutuksesta osaamista junnuvalmennukseen

Palloliiton ohjaaja- ja valmentajakoulutusta ollaan kehittämässä. Sinänsä hyvin toimivaa ja UEFAn hyväksymää koulutusjärjestelmää kehitetään jatkuvan prosessin suuntaan, mikä näkyy jatkossa eri osioiden ja tasojen entistäkin parempana yhteen nivoutumisena-tavoitteena on aikaansaada jatkuva prosessi, jossa ohjaajat ja valmentajat saavat tukea työlleen myös koulutusten välisinä aikoina. Mitä parempia ohjaajia ja valmentajia meillä-sitä paremmin lapset ja nuoret viihtyvät hienon lajimme parissa.

Päätoimisuuden vahvistaminen tärkeä osa jalkapalloseurojen kehitystä

Palloliiton tavoitteista seuratoiminnan osalta ehkäpä merkittävimpänä nähdään seurojen päätoimisuuden vahvistaminen. Keväällä 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan jalkapalloseuroissa työskentelee noin 200 päätoimista. Samassa tutkimuksessa seuroissamme työskentelevät vastasivat työssä jaksamiseen ja seuratoiminnan haasteisiin liittyviin kysymyksiin. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään toiminnassamme jo syksystä 2007 alkaen. Tavoitteemme on lisätä seurojen päätoimisten määrää 50%:lla vuoteen 2010 mennessä.

Keväällä 2007 toteutetut Isännän Ääni -seuraseminaarit tavoittivat 130 seuraa ja noin 300 seuraihmistä. Elokuun 22. päivänä jalkapalloseurojen päätoimiset kootaan Tampereelle historian ensimmäisille omille neuvottelupäiville. Päivien teemoina ovat seurojen päätoimisuus, seurojen talous sekä yhteiset arvot. Päätoimisuuteen panostaminen on erittäin tärkeätä myös seurojen vapaaehtoistyön tekijöiden jaksamisen turvaamiseksi.

Timo Huttunen
Kenttäpäällikkö, Suomen Palloliitto